Harrastustoiminta

Schapendoes on monipuolinen harrastuskoira, josta on lähes mihin tahansa harrastukseen. Rotumestaruuskilpailuja järjestetään vuosittain agilityn, rallytokon ja tokon osalta.

Luonnonkaunis näyttelykoira

Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on arvioida koiran ulkomuotoa ja verrata sitä kirjoitettuun rotumääritelmään. Ulkomuotoarviointi auttaa rodun kasvattajia parhaimpansa mukaan pysymään rotumääritelmän osoittamalla tiellä. Koiranäyttelyt ovat myös erinomainen paikka tutustua rotuun ja tavata sen harrastajia, usein näissä tapahtumissa nähdään sellaisia ystäviä joita ei muussa elämässä tapaisi.

Schapendoes esitetään koiranäyttelyissä laittamattomana ja luonnollisen näköisenä, mutta silti takuttomana - ovathan koiranäyttelyt kuitenkin myös kauneuskilpailu.

Ketterä agilitykoira

Agility on varmasti omin harrastus ketterälle rodullemme. Rodun yksilöt kisaavat mittaustulosten perusteella, joko medi-, uudessa pikkumaxi-luokassa tai uuden luokan myötä enää harvemmin maksiluokassa. Pikkumaksiluokka on meidän rodullemme erittäin tervetullut, niin usein kun juuri tuossa medirajalla rodun edustajien koko on. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty schapendoeseille agilityn rotumestaruuskilpailut. Lajissa kilpailevien tuloksia löytyy Suomen Kennelliiton KoiraNet -jalostustietojärjestelmästä tai agi.fi -tulospalvelusta.

Ensimmäinen agilityssa kilpaillut schapendoeskoirakko oli vuonna 1994 Xantippe Ruchiëng Beauty Dogs "Eka" ja Veijo Kivipelto. He kilpailivat kuuleman mukaan neljän hylätyn radan verran. Vuonna 1995 aloittivat Nalle-Haukun Bijou "Hobi" ja Jaana Antila kilpailemisen ja nousivat heti 2-luokkaan. Hobi ja Jaana olivat mukana Kuopiossa 21.10.1995 järjestetyssä avoimessa SM-joukkuekilpailussa ja heidän joukkueensa voitti kilpailun. Hanumanin Juliska "Juliska" ja Elina Mäki-Hakola aloittivat kilpailemisen 1996. Nalle-Haukun Cindor omistajanaan Kari Heikkinen kilpailivat vuonna 1997 kahden kisan verran. Boisterous Herbie "Höpi" ja Tuija Pakkanen aloittivat kisaamisen vuonna 1998. Syyskuussa 2003 Höpi saavutti Suomen agilityvalionarvon ensimmäisenä rodun edustajana Suomessa.

Rallytoko

Rally-toko on hauskaa aktivointia, tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti, liikkeet suoritetaan hymyssä suin hännät heiluen. Ja tämähän on juuri sopiva kuvaus schapendoesista harrastamassa.  Vilkkaana koirana schapendoes vaatii tekemistä, ja tämä harrastus on ihan onnen omiaan rodullemme. Lajia harrastaakin moni rodun edustaja, kokeissakäynnit ovat nousseet muutamassa vuodessa hurjasti. Temppujen opettelu on nopeasti oppivalle koiralle hyvää aktivointia.

Rallytokossa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Kylttejä on radalla 10–20 kappaletta 3-5 metrin välein. Koirakko etenee radalla perusseuraamisessa ja suorittaa kullakin kyltillä siinä määrätyn tehtävän. Tehtävät ovat esimerkiksi erilaisia suunnan- ja vauhdin muutoksia, pujottelua, pyörähdyksiä, peruuttamista, puolenvaihtoja, erilaisia asentoja ja niiden vaihtoja. Radalla voi olla myös hyppy tai putki sekä nami- tai leluhoukutus. Radan pituus ja liikkeiden vaativuus kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä.

Ensimmäisenä rodun edustajana valioksi asti taituroi Puuparran Mimmi, ohjaajanaan Marketta Kulo vuonna 2016.

Tottelevaisuus

Samalla kun rallytokon suosio kasvaa, niin valitettavasti TOKOn suosio laskee. TOKOn tarkkuus ei niin paljon houkuta, vaikka schapendoesin TOKO-liikkeet ovatkin näyttäviä ja nopeita, kun ne saa niille opetettua tarkaksi. Ohjaajasta kaukana suoritettavat liikkeet, kun antavat mahdollisuuden niihin omiinkin valintoihin.

Ensimmäinen tokossa kilpaillut schapendoeskoirakko Nalle-Haukun Abram "Santtu" ja Sari Kärnä vuonna 1994 saavuttaen samana vuonna kaksi ykköstulosta ja he nousivat avoimeenluokkaan. Nalle-Haukun Bim "Namu" ja Pirjo Äimälä aloitti kisaamisen vuonna 1996 ja nousivat samana vuonna AVO-luokkaan kahdella ykköstuloksella. Nalle-Haukun Esso "Esso" kisasi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ohjaajanaan Leena Moilanen. He nousivat samana vuonna kahdella ykköstuloksella AVO-luokkaan, jossa tekivät yhden ykköstuloksen. Leena on lahjoittanut yhdistykselle Esson mukaan nimetyn Esson Kivi-kiertopalkinnon, josta kilpailevat tokossa alokas- ja avoimen luokan koirakot.

Ensimmäisiksi ja ainoiksi tottelevaisuusvalioiksi ovat totelleet 2006 Buffing Café Au Kismet "Piu" & Henna Järvinen, 2008 Lumikuono Haya Diosa "Åsa" & Eija Hyvättinen ja 2012 Puuparran Molla "Mimmi" & Marketta Kulo.

Pelastava karvapallo

Schapendoes sopii erityisen hyvin pelastuskoiratoimintaan, etenkin ihmisetsintään, sosiaalisen luonteensa vuoksi. Pelastuskoiratoiminta rodussamme on keskittynyt hyvin paljon Lahden seudulle, jossa on muutama yksilö toiminyt häly-koiran tehtävissä. Harrastajia on muutama ja hyväksyttyjä koesuorituksia on saatu. 

Palveluskoiralajien harrastajista puutetta

Kuten pelastuskoiralajit, niin myös osa palveluskoiralajeista sopii rodulle erinomaisesti. Palveluskoiralajien harrastaminen ei kuitenkaan ole aktivoinut harrastajia kilpakentille saakka ja tuloksia on saatu vain muutaman koiran voimin, käyttäytymiskokeen (BH) sen sijaan on suorittanut muutama kymmenen rodun yksilöä. Tällä hetkelllä rodulla ei ole PK-oikeuksia, sillä hyväksyttyjä koetuloksia ei saatu vuosien 2009-2011 aikana.

Lampaita paimenkoiralle

Muutaman vuoden ajan rodulle on järjestetty useampia paimennusleirejä kesässä ja joitain yksittäisiä paimennuspäiviä. Rodun yksilöissä on kelpo paimenkoiria ja osa koirista on tehnyt hyväksytysti myös paimennuskoesuorituksia. Harrastusmuodon suosio tulee varmasti kasvamaan sillä Suomen Kennelliitossa astui 1.5.2012 voimaan paimennus- ja paimennustaipumuskoesäännöt, jotka mahdollistavat myös muiden kuin bordercollie ja kelpierotuisten koirien koetoiminnan.

Koiratanssi

Koiratanssikin sopii rodullemme paremmin kuin hyvin, vuoden 2018 MM-kisojen hopeamitali meni Ruotsiin upealle koirakolle. Koiratanssissa koirakko esittää musiikin tahtiin erilaisia liikesarjoja. Tässä lajissa muutama on ehtinyt kilpailemaan asti Suomessa.

Muuta mukavaa

Suomen Kennelliiton nettisivuilta voit tutustua vielä monipuolisemmin sinua kiinnostaviin lajeihin - harrastus ja kilpailutoimintaan. Lajivastaavat auttavat mielellään harrastustoiminnan aloittamisessa ja vastaavat jo pidemmällekin ehtineiden kysymyksiin.